Vuoden valmistujaiskuva 2014. Kuva: Sami Reivinen

Vuoden valmistujaiskuva 2014. Kuva: Sami Reivinen. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Lupailin jo viikonloppuna Kuva & Kameramessuilla esityksen (ks. Youtube) yhteydessä että kirjoitan vähän tarkemmin miten Suomen Ammattivalokuvaajien vuosikilpailun voittokuvat tehtiin. Tässä täyttyy nyt lupauksen ensimmäinen osa, eli HiKey tekniikalla kuvattu Vuoden Valmistujaiskuva. Lisää juttua myös muista kuvista tulossa vielä seuraavissa blogipostauksissa.

Ammattivalokuvaajien vuosikilpailu on kuten nimestä käy ilmi, suunnattu ammattivalokuvaajille. Tuomaristo koostuu neljähenkisestä raadista ja lisäki yhdestä päätuomarista. Kuvia arvioidaan monelta kantilta, kuten mm. valaisu, mallinohjaus, kuvan visuaalisuus, wow-efekti, tarina/idea/omaperäisyys sekä vedostuslaatu. Itse uskon että tämä kuva pärjäsi nimenomaan hyvän mallinohjauksen ja teknisesti onnistuneen valaisun takia, mikä ei ole kovin helppo juttu HiKey kontrastissa.

Monesti yksinkertainen on kaunista, mutta vaativaa toteuttaa. Kerron seuraavaksi osa kerrallaan, miten kuva on toteutettu.

Huolellinen suunnittelu

Kun asiakas tulee ammattivalokuvaajan luo, tulee hän kuvaussuunnitteluun eikä itse valokuvaukseen. Ennaltasuunnittelu on tärkeää, koska  kuvasta tulee aina parempi kun se on yhdessä suunniteltu, kuin jos vain ryhdytään kuvaamaan. Suunnittelupalaverissa kuvaaja saa  käsityksen kuvattavasta ja siitä mikä kuvaussuunta esim. kasvoista olisi toimivin. Itse otan aina testikuvat eri suunnista kasvoja ja päätän jo tässä vaiheessa mistä suunnasta otan pääasiassa kuvia.

Myös kuvausvaatteet mietitään yhdessä etukäteen ja valitaan kuvausympäristö tai studion taustaväri sen mukaan. Kuvausta varten Olivialla oli varattuna kaunis ja hyvin istuva valkoinen puku, vaaleisiin hiuksiin kiinnitettävät valkoiset kukat ja tietenkin valkoinen lakki, kun on kyse ylioppilaskuvasta. Koska kokonaisuus oli näin vaalea, päätin tehdä myös taustasta vaaleasävyisen ja valaista kuvan HiKey kontrastissa (tästä lisää tuonnempana).

Passiivinen mallinohjaus

olivia

Suunnittelupalaverissa otettu testikuva kasvojen kuvaussuunnasta eteenpäin.

Mallinohjaus ei ole vain jotain mikä tapahtuu aktiivisesti kuvattaessa – ”käännätkö kasvoja vähän vasemmalle, jne”. Vaan se alkaa minusta jo kuvauspalaverista. Palaverissa kuvaaja ja asiakas löytävät toivon mukaan aina yhteisen sävelen ja asiakas saa varmuuden että hän voi luottaa valokuvaajaan. Tällöin kuvattavan on helpompi olla rento oma itsenä, eikä kuvaajan tarvitse ohjata kuvattavaa liikaa.

Halusin tehdä Oliviasta yksinkertaisen ja aikaa kestävän kuvan. Valaisuteknisitä syistä kuvattavan pitää olla HiKey kuvassa varsin paikoillaan, joten kovin isot liikekuvat eivät ole mahdollisia. Mutta jotta kuva ei näyttäisi pönöttävältä, päätin hyödyntää blogissammekin aiemmin mainittua kontrapostoa (artikkelissa näin otat parempia selfie kuvia). Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan vartalo olisi hyvä olla eri suuntaan kuin mihin kasvot, jotta kuvaan syntyy jännitettä ja asento näyttää luonteikkaalta.

Hyvä ilme puolestaan taas syntyy mielestäni juuri tuolla passiivisella mallinohjauksella, eli itsestään kun kaikki muu on kunnossa.

HiKey valaisu

Kuvassa käytetty hi-key valaisu on teknisesti ehkä kaikkein haastavin kaikista valaisukontrasti muodoista valokuvaajalle. Syy on siinä että suurin osa kuva-alasta tulee olla toteutettu RGB tasoilla 190 tai yli, jotta kuva on tarpeeksi raikkaan näköinen, mutta silti joka kohdassa kuvaa tulisi näkyä struktuuri ja muoto. Sanotaankin, että valokuvaajan täytyy nähdä vaalean eri sävyt 1/3 aukon eroilla. Vain lakin lippa ja silmät ovat kunnolla tummia ja tuovat kontrastin kuvaan.

Hikey Valaisuukaavio

Hi-key valaisukaavio. Unohdin piirtää hiusvalon kuvaan, eli oikeasti yhteensä kahdeksan lamppua.

Valoja tarvittiin yhteensä kahdeksan. Jos mennään valaisukaaviota ylhäältä alas, niin ensin tulee kaksi pehmeää stripvaloa joilla valaistaan tausta vaaleaksi, mutta ei kuitenkaan puhkivalkoiseksi. Sitten taustaan valaistaan vielä vaaleampi diagonaali valosoiro, joka on kuitenkin asteen tummempi kuin kasvot. Diagonaali on erisuuntainen kuin vartalon kallistus, mikä tuo kuvaan rytmiä. Käytin soiron tekemiseen Elinchromen Zoom-Spottia, joka on siis lisäosa salaman eteen erilaisten kuvioiden heijastamiseen. Varsin kätevä laite.

Ns. korkovaloja, jotka tulevat mallin takaa, on kolme: yksi hiusvalo (jäi vahingossa piirtämättä kuvaan) ja kaksi vartalonsuuntaista strip valoa. Kaikissa on hunajakenno, jotta valo ei leviäisi liikaa ja jotta valo ei osuisi linssiin aiheuttaen kontrastia syövää flarea. Korkovalojen tarkoitus on valokoristella pääkohde ja irroittaa tässä tapauksessa se vaaleampana taustasta. Oikein tehdyllä valokoristelulla kohde näyttää kauniin kolmiulotteiselta. Kannattaa varoa että korkovaloa ei tule liikaa.

Hikey kuvassa erilaiset heijastimet ovat tärkeitä, jotta mihinkään ei syntyisi liian tummia varjoja. Kuva-alan alapuollella, heti ruudun reunan ulkopuolella on kulta-hopea heijastin. Lisäksi sen kummallakin puolella on valkoiset kapalevy (ei näy piirroksessa) raikastamassa kuvaa. Ilman niitä kuva jäisi liian tummaksi varjoalueilta.

Päävalona on hunajakennoviritelmä, josta kerron tarkemmin seuraavassa blogissa. Mutta lyhykäisyydessään sillä pystyy tekemään äärimmäisen tarkasti rajatun kovan valon, mikä tekee kasvojen sävyistä kuulaat ja kontrastiset. Katso tarkkaan nenän varjoa ja sen terävää reunaa. Pienet valaisulliset jutut tekevät kuvaan paljon!

Viimeisenä on Elinchromen iso 1.9m octa tasoitusvalona ilman valkoista diffuusiokalvoa. Tämä valaisin antaa ison pehmeän valon, jossa on kuitenkin piirto edelleen tallella, johtuen hopeasta heijastavasta materiaalista.

Jälkikäsittely

Kuva oli jo varsin valmis suoraan kamerasta. Tosin varjokohtia joutuu melkein aina vaalentamaan, vaikka kuinka käyttäisi vaaleita heijastimia ja niin myös tämän kuvan kohdalla. Lisäksi lisäsin kuvaan ”flarepallot”.

Vuosi sitten vielä kuvasin ”flarepallot” suoraan kuvausvaiheessa. Eli pidin kameran edessa lähellä linssiä jotain, esim korua, jonka läpi kuvasin. Oikean kohdan löytäminen nopeassa kuvaustilanteessa korulle on kuitenkin haasteellista. Nykyään, jos haluan flarepalloja kuvaan, niin teen ne kuvankäsittelyssä. Olen kuvannut erilaisia flareja mustalla taustalla, joita voin liittää myöhemiin kuvaan. Musta tausta on siitä hyvä, että photoshopissa voi käytää lightening tilaa, jolloin kuvia ei tarvitse syvätä ja flarepallot näkyvät läpinäkyvinä aivan kuten oikeastikin kuvattuna. Itse en huomaa mitään eroa jälkikäteen tehtyihin ja ”oikeiden” flarepallojen välillä. Kaikkiin kuviin flarepallot eivät sovi ja niitä näkee monesti aivan liikaa, mutta tässä kuvassa ne minusta istuvat hyvin. Tuomaristokin taisi olla tästä asiasta samaa mieltä.

Muuta kuvankäsittelyä ei juurikaan tarvittu, lukuunottamatta perus kontrasti ja valkotasapaino säätöjä.

Kiitos vielä Olivialle ja paljon onnea valmistumisen johdosta! Kirjoittelen lähiaikoina lisää juttua muista palkituista kuvista. Alla olevaan kenttää saa laittaa kysymyksiä, jos niitä tulee mieleen.

Valoisin terveisin,
Sami

5 Responses to Näin tehtiin Vuoden Valmistujaiskuva

  • Mikko J. Kemppe

    Hyvää tekstiä!

  • Sami Reivinen

    Kiitos Mikko :)

  • […] Kuvamessuilla ja heidän esityksensä voi katsoa YouTubesta. Lisäksi kannattaa katsoa Valokuvaamo KLIK:n sivuilta Samin blogi, jossa hän kertoo voittajakuvien […]

  • […] valkea tausta, tai täysin musta, miksi ei?  Vuoden Muotokuvaaja 2014  Sami Reivisen ottama Vuoden valmistujaiskuva on hyvä esimerkki siitä, kuinka upeaa jälkeä studiossa pystyykään ammattilainen tekemään. […]

  • Timo Kesti

    Voisiko tänne blogiin tehdä tutorialin myös siitä, miten kannattaa kuvata esim. nettiin myyntiin laitettava esine, ja miten voi kuvankäsittelyohjelmalla häivyttää taustan? Tuhansilla ihmisillä on netissä myynnissä kaikenlaista kamaa esim. huuto.netissä ja tori.fi:ssä, mutta valitettavan usein myyntiartikkeleita esittelevät valokuvat ovat varsin heikkolaatuisia. Tarkoitan lähinnä sellaisia esineitä, jotka mahtuvat pöydälle: astioita, kirjoja, keräilyesineitä, kodin elektroniikkaa ymv. Miten niistä saa hyvän kuvan, jos käytössä on vain kännykkäkamera tai tavallinen digikamera – ja kenties jonkinlainen pöytälamppu tai muu tavallinen kohdevalaisin jne.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *