Valaisukaavio, ylioppilaskuva, ylioppilaskuvaus, lightroom

Tässä lupaamani ”valaisukaavio” ylioppilaskuvauksesta. Käytän heittomerkkejä koska mitään valaisinta tai heijastinta ei ole käytetty. On siis vain etsitty paikka, haettu oikea kameran suunta ja ohjattu malli niin valo lankeaa luonnostaan oikein kohteeseen ja miljööseen. Kaiken lisäksi oli täysi auringon paiste, mikä asettaa vielä suurempia vaatimuksia mallinohjauksen tarkkuudelle, koska varjot ovat teräviä ja syviä. Toisin kuin pilvisellä kelillä, kovassa auringonpaisteessa oikean kulman ja asennon löytäminen on senteistä kiinni.

Mietin seuraavia asioita kuvaa ottaessa:

1. Varjot: inspiraatio kuvan ottamiseen tuli, kun huomasin auringon piirtämät kaiteen varjot käytävällä. Tiesin heti, että ne näyttäisivät kuvassa hyvälle, joten aloin etsimään sopivaa kuvaussuuntaa.

2. Kuvakulma: Halusin kuvaan kolmiulotteisuutta, joten vältin kuvaamasta kohtisuoraan mitään pintaa. Nyt kuvassa kaide kulkee läheltä kauas ja taustalla oleva talo jatkaa samaa linjaa vastakkaiseen suuntaan. Näin ympäristö on mielenkiintoisemman näköinen, koska kuva-alan poikki kulkee paljon eri linjoja. Sain vielä yhden voimakkaan diagonaalin mukaan kuvaan kun kyykistyin, jolloin käytävän kattolinja tuli paremmin mukaan kuvaan. (Muista aina kokeilla eri kuvauskorkeuksia, varsinkin miljöössä!) Innostuin todella kuva-kulmaa etsiessäni, sillä huomasin että myös lattian kaakelit ja talon ikkunan rimat toistivat samoja diagonaaleja linjoja.

3: Mallinohjaus: nyt kun kuvakulma oli löytynyt, piti vielä miettiä järkevä paikka Camillalle. Tällaisessa kuvassa, missä taustalla on paljon ns. hässäkkää, pitää olla erityisen tarkkana mihin kohteen sijoittaa, jotta kuvasta ei tule sekavan näköinen vaan että pääkohde erottuu tarpeeksi selkeästi. Päätin hyödyntää käytävän tukipylvästä asettelemalla Camillan kasvot tolpan varjopuolen kohdalle. Pyysin että Camilla kääntäisi kasvot kohti aurinkoa. Nyt vaaleat kasvot erottuvat tummaa palkkia vasten (ks. kuva). Camillan ei tarvinnut edes olla täysin paikallaan, sillä pystyin itse liikkumaan vasemmalle ja oikealle tarpeen mukaan, jotta sain kasvot pysymään palkin kohdalla.

Toiseksi pyysin, että Camilla kääntäisi vartalon kohti kameraa, jolloin taas hänen kamerasta katsottuna vasen puoli jää mukavasti varjoon ja tumma ääriviiva irtoaa vaaleasta taustasta. Ei siis ole mitenkään sattumanvaraista mihin kohtaan mallin sijoittaa, jotta kohde ei uppoa saman sävyisenä taustaansa. Kameran takanäyttö kannattaa kääntää asetuksista mustavalkoiseksi tai sitten siristää silmiä kuvaa ottaessa, jolloin näet paremmin tumman ja vaalean erot kuvassa.

Huomaa myös, että jos mekko olisi ollut enemmän kohti aurinkoa, olisi siita tullut muodoton. Nyt mekon laskokset piirtyvät kauniisti, kun aurinko vain hipaisee mekon ulompia osia ja sisälaskokset jäävät varjoon – taas lisää mielenkiintoista valon ja varjon leikkiä!

Valaisukaavio - Ylioppilaskuva Tampere

Kuvankäsittely

Kuva on käsitelty vain Lightroom 4:ssa. Koska aurinkoisella kelillä kontrastit ovat kovia, kannattaa raakakuvasta palauttaa sävyjä eri kohtiin, kuten taivas. Lisään kuvakaappauksen Lightroomin säädöistä tälle sivulle ja selvitän muutamia huomionarvoisia juttuja vielä myöhemmin. Kuvaa ei ole vielä ihan lopullisesti käsitelty, sillä muutamat yksityiskohdat olisi vielä hyvä korjata, mutta kuva on jo 90% valmis ihan näin Lightroomista tehtynä.

Valoisin terveisin,
Sami

Lisää ylioppilaskuvia portfoliossa >>

 

10 Responses to Valaisukaavio: Ylioppilaskuvaus Tampereen keskustassa

  • Antti Nyman

    Loistavaa, että viitsit kertoa yksityiskohtia. Nyt myös kuvan katsoja saa samat fiilikset siitä miten kuvaaja on tarkoittanut kuvan olevan.

  • Jore Puusa

    Järkyttävää. Kuvattavan päästä menee läpi linjoja kuin konekiväärillä ammuttuna…koko kuva on täynnä soossia ja sotkua ja terävä kuvaajan viiksistä Uralille.. Onko tämä todella ammttikuvaajan työtä vai jonkinlainen vitsi. Oliko tarpeen näyttää esimerkikis pihalla olevan liikennemerkin betoninen jalka ihan vaan esimerkiksi. Olemme tilanteessa, jossa ilmeisesti ammattikuvaajaksi aikova voi esittää tällaistä työnäytteenä. Valokuvaus on todella kuollut.
    Jore Puusa
    Kuvajournalismin opettaja

    • Jari Kähkönen

      Eikös tämä ole machine over mind niinkuin aikamme tekniikka- ja kuvankäsittelepainotteisessa insinöörivalokuvauksessa muutenkin? Eli imuroidaan henkilöllisen valvontakameran ja kovalevytallentimen lailla todellisuutta ja napista painettaessa syljetään toisesta päästä kuvatiedostoa. Ehkä joidenkin ei pitäisi kutsua itseään valokuvaajaksi lainkaan vaan korrektimpi titteli on kameraoperaattori.

    • Markku Hyvönen

      Näitä söpökuvaamoita jos rupeaa arvostelemaan, ei paljon muuta ennätä tehdäkkään. Valokuvaajiksi eivät todellakaan saisi itseään kutsua.

    • Sami Reivinen

      Hei Jore, kiitos kommenteista. Huomasitko, että kuva oli tarkoitettu valaisuesimerkiksi. Eli kuten tekstissä mainitsin, kuvaa ei ole käsitelty muuten kuin Lightroomissa. Betoniset liikennemerkit, yms ylimääräiset kuvan kannalta epäolennaiset seikat poistetaan ilman muuta kuvankäsittelyvaiheessa. Tästä on siis tulossa vielä lisää juttua. :)

    • Sami Reivinen

      Jari Kähkönen Hei Jari, tässä taitaa nyt mennä näkemykset muotokuvaajien ja lehtikuvaajien kanssa ristikkäin. Luitko aiemman vastaukseni kommenttiisi? Linkki tässä: http://valokuvaamoklik.fi/2012/05/tampereen-teknillisen-yliopiston-tohtori-promootio-2012/

    • Jari Kähkönen

      Hei. Valitettavasti en lukenut, koska linkkaamasi sivuston kohta 12 comments ei aukea lainkaan. Ei sellaisenaan eikä välilehteenkään vaan sinnekin tulee pelkkä sama sivu sellaisenaan. Mutta jos copypaste järjestyy niin toki sen katson.

    • Sami Reivinen

      Hei Jari, meillä tosiaan sekosi viestijärestelmä, kun siirrettiin wordpress asennus. Tässä aiemmin kirjoittama kommentti näin copypastena (tämä oli siis vastaus alunperin Jorelle). Ystävällisin terveisin, Sami.

      copypasteviesti tohtoripromootioartikkelista:

      Hei Jore, kiitos viestistä. Tässä taitaa olla kaksi erilaista koulukuntaa nyt törmäyskurssilla. Itse toivoisin näiden kahden eri tahon oppivan toisiltaan, olen sitä nimittäin jo pitkään miettinytkin. Muotokuvaajat ja lehtikuvaajat katsovat ja näkevät maailmaa ja kuvia varsin eri tavalla, mikä on minusta erittäin hieno ja arvokas ero. Myös koulut, joissa näihin ammatteihin opiskellaan, ovat todella erilaiset. Sinulla on varmasti tästä vielä enemmän kokemusta. Mutta siis se että koulutuspohja ohjaa jo kuvaajia jakautumaan kahteen eri leiriin, on huomion arvoista.

      Itse ymmärtäisin, että näet nämä kuvat lehtikuvaajan vinkkelistä hyvin eri tavalla. Toisaalta nämä kuvat eivät ole otettu lehteä varten ja varsinkin koska kuvia otettiin useita tuhansia kolmen päivän aikana, on ote näissä kuvissa tarkoituksellisesti dokumentoiva eikä kantaa ottava. Pääpaino tässä aineistossa on julkaista tyylikäs kirja hienosta juhlasta sekä dokumentoida tapahtuma mahdollisimman kattavasti lähes tuhannelle vieraalle ja 170 tohtorille. Tämän ennakkopuffin perusteella tosin saattaa saada väärän kuvan kuvien tarkoituksesta olla lehtikuvia.

      Mutta siis olisi hienoa jutella ja vaihtaa ammatillisia huomioita kuvista. Ja kuten sanoin, koska jo koulutuspohja ohjaa meitä eri suuntiin, niin annettavaa olisi varmasti suuntaan kuin toiseenkin todella paljon.

      Kannattaa muuten tutustua myös meidän muotokuva -portfolioon. En usko, että sitä voi kukaan pienimmissäkään määrin verrata strobistityyppiseen amatöörikuvaan ;)

      http://valokuvaamoklik.fi/wp/portfolio/muoto/

      Ja pakko mainita, että lisää todella hienoja kuvia tulossa kuvagallerioihin, kunhan vain ehdimme niitä päivittämään. Sivuston uudistus, joka valmistui tässä muutama viikko sitten, on vielä hieman vaiheessa. Mutta hienoa että uusi keskustelujärjestelmä lähti heti kärkevästi liikkeelle :)

      ps. Kiitos Jari tarkkanäköisyydestä, kirjoitusvirhe korjattu kuvatekstistä.

    • Jari Kähkönen

      Sami: Ok. Ilmeistä on, että keskustelua nousee, kun aletaan tekemään asioita jotenkin muuten kuin on aina ennenkin tehty. Oliko ensin yhden järkytys, kun toinen ei kuvaakaan istuvaa mallia helmiäiskangasta vasten? Vai toisen oudolta tuntuva sommittelu tai rajaus? Tuon Joren keskustelun pohjaksi linkkaaman kuvan osalta en siis näkemästäni pitänyt, mutten toisaalta tuomitse kokonaan. Kyllä kuvaamoissakin toki saadaan asioita uusiksi ajatella ja vasta pidempi aika sekä useammat ruudut näyttävät, että kuinka kävi. Huumorilla voisi todeta, että jotkuthan ne eivät koskaan toipuneet kannettavan kameran tai mittaetsimenkään keksimisestä.

    • Jore Puusa

      Lehtikuvaaja tai koulutettu valokuvaaja tai yleensä ammattitaitoinen valokuvaaja ei kuvaa ihmisen esimerkiksi pään läpi menevää linjasotkua. Tässä ei ole kyse eri valokuvauksen alueiden ristiriidoista, vaan kelvottoman huonosta yksittäisestä kuvasta. Ammattilainen EI sano, että betoniporsas poistetaan myöhemmin kuvankäsittelyssä, ammattilainen ei kuvaa sitä betoniporsasta. Kovin yksinkertaista. Mutta tähän meidän valokuvauksemme on mennyt ja sen sanominen saa aikaan tappouhkauksiakin. Olemme omituinen kansa.